MIA LUMIO, ELIAS PAKONEN, ANU HAKARI, ELINA LEHTONEN


Tampere – Suomi

Tampere sijaitsee eteläisessä Suomessa sisämaassa kahden kauniin järven rannoilla. Tampereella on asukkaita hieman yli 320 000 ja sen on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki. Tampere lähikuntineen muodostaan lähes puolen miljoonan asukkaan alueen, joka on Suomen toiseksi suurin kaupunkialue pääkaupunkiseudun jälkeen. Tampere on myös Pohjoismaiden suurin sisämaan keskus. Tampere on huipputeknologian, tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin, urheilun ja liiketalouden keskus. Tampere on vilkas ja eloisa kaupunki, joka on haluttu asuinpaikka ja turistien suosiossa.


Tamperelaisen hyvinvointikeskusmallin taustaa

Tamperelainen malli hyvinvointikeskuksista on sosiaalinen innovaatio, jonka tavoitteena on asukkaiden sujuva arki, viihtyisä ja vetovoimainen tila, laajenevat palvelut, hyvinvointikeskukset innovaatio- ja kehittämisalustoina, yhteisöllinen ja yhdessä kehittyvä alue, hyvinvointikeskuksen onnistuva ja oppiva henkilöstö sekä tehokas tilojen käyttö.

Tampereen kaupunki kehittää palvelumallin avulla yhä parempaa asiakaslähtöisyyttä ja yhdessä tekemistä sektoriajattelun sijaan. Lisäksi tavoitteena on tuottaa palveluita ja tapahtumia yhdessä järjestöjen ja yritysten kanssa ja lisätä alueyhteisöllisyyttä. Tavoitteena on myös sähköisten palveluiden lisääminen sekä entistä joustavampi ja kustannustehokkaampi palveluverkko.  

Tampereen kaupunki on kehittänyt aiemminkin palvelukeskittymiä, mutta ne on suunnattu erityisesti ikäihmisille. Nämä lähitorit ovat matalan kynnyksen palvelupisteitä. Ne on muodostettu erityisesti ikäihmisten asumispalveluiden yhteyteen tarjoten muun muassa neuvontaa, yhteisiä tiloja, ateriapalveluita, yksityisiä ja yhdistysten tarjoamia palveluita. Ne myös tukevat alueen yhteisöllisyyttä. Näistä saadut hyvät kokemukset ovat olleet yhtenä osatekijänä hyvinvointikeskusten rakentamisessa. Tampereen kaupunki ostaa lähitoripalvelut yrityksiltä ja yhdistyksiltä.

Asukkaat ja kävijät kokevat lähellä olevien palveluiden sujuvoittavan heidän arkea, erityisesti nuorisopalvelut ovat tulleet tutuksi muillekin kuin nuorille, eri palveluiden työntekijät voivat hyödyntää muiden ammattilaisten osaamistaan työssään, alueyhteisöllisyys kasvanut, pienistä ja haavoittuvista yksiköistä on luovuttu.


Hyvinvointikeskukset ja Koilliskeskus

Tampereen kaupungin palvelumallissa alueiden palveluja keskitetään hyvinvointikeskuksiin ja lähitoreille. Kaupungin palvelujen lisäksi keskuksissa voi olla kaupallisia palveluja ja yhdistysten ja asukkaiden järjestämää yhteisöllistä toimintaa. Samassa keskuksessa voi olla esimerkiksi vanhusten päivätoimintaa, neuvola, kirjasto, terveysasema, neuvontapiste ja kaupallisia palveluita. Hyvinvointikeskukset sijoittuvat pääsääntöisesti aluekeskuksiin ja kaupungin keskustan alueelle. Niihin on hyvät jalankulun, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen yhteydet. Palvelujen järjestämisessä tavoitteena on monituottajuus eli saada samaan tilaan julkisia ja yksityisiä toimijoita ja näin tehostaa muun muassa tilojen käyttöä. Tulevaisuudessa monipuolisissa palvelukeskittymissä tehdäänkin työtä yhdessä asukkaiden, asiantuntijoiden ja eri sidosryhmien kanssa.  Tärkeä osa tulevaisuuden palvelujen kehittämistä on sähköisten palvelujen kirjon laajentaminen.

Koilliskeskus kokoaa saman katon alle kirjasto-, neuvola- ja nuorisopalveluita sekä satunnaisesti myös muita kaupungin palveluita. Kaikki palvelut ovat kirjaimellisesti yhteisessä tilassa. Esimerkiksi nuorisotila ja kirjaston nuorten aineisto ovat yhdessä, samoin kirjaston lasten kuvakirjat ja neuvolan odotus- ja leikkialue ovat yhteisiä. Lisäksi pihan toisella puolella on terveysasema, joka kuuluu samaan keskukseen. Koilliskeskus sijaitsee kauppakeskuksen yhteydessä hyvien liikenneyhteyksien varrella ja sinne on helppo tulla omalla autolla tai julkisilla liikennevälineillä.


Koilliskeskuksen toimijat

Koilliskeskuksen kirjasto on yksi neljästätoista Tampereen kaupungin kirjaston toimipisteistä. Kirjastossa on töissä aluekirjastonjohtaja, neljä kirjastonhoitajaa, kaksi kirjastovirkailijaa ja kaksi palveluneuvojaa (koulutukseltaan nuoriso-ohjaajia). Osa henkilökunnasta on osan viikosta töissä muissa alueen kirjastoissa. Kirjasto palvelee alueensa kaikkia asukkaita ja vierailijoita laajoilla aukioloajoilla. Saatavilla on kaikki kirjaston peruspalvelut kuten asiakaspalvelu, lainaus- ja palautusautomaatit, asiakastietokoneet ja -tabletit sekä kompakti, mutta kattava kokoelma kirjoja, e-aineistoja, musiikkia, äänikirjoja, lehtiä, elokuvia ja pelejä. Fyysisen kokoelman koko on tällä hetkellä noin 40 000 nidettä ja ensilainoja on noin 15 000 kuukaudessa. Koilliskeskuksen kirjaston palvelut, kokoelma ja tapahtumat on fokusoitu lapsille, lapsiperheille, nuorille ja ikäihmisille.

Koilliskeskuksen äitiys- ja lastenneuvolassa työskentelee viisi terveydenhoitajaa ja siellä toimii myös neuvolalääkäreitä. Suomessa neuvolat tarjoavat maksuttomia terveys- ja perhesuunnittelupalveluja äideille ja lapsille. Tarkoituksena on luoda pohja terveelle elämälle. Neuvolat mm. rokottavat lapset rokotusohjelman mukaisesti. Suomessa onkin esim. erittäin matalat äiti- ja lapsikuolleisuusluvut. Suomalainen neuvolajärjestelmä on kansainvälisesti kuuluisa mm. äitiyspakkauksesta.

Nuortentila Murussa on töissä seitsemän nuoriso-ohjaajaa. Lapset ja nuoret käyvät nuorisotilassa vapaa-aikanaan, koulun jälkeen ja iltaisin. Tilassa on aina nuoriso-ohjaajia, jotka ohjaavat nuoria ja järjestävät toimintaa. Suuri osa toiminnasta suunnitellaan ja toteutetaan nuorten kanssa yhdessä. Nuortenpalvelut tukevat lapsen ja nuoren kasvua ja tarjoavat turvallisen ympäristön viettää aikaa.

Koillisen alueen aluekoordinaattori mm. järjestää alueverkoston kokoontumisia. Kokoontumiset ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, jossa alueen asukkaat, yhdistykset, yritykset ja palvelujen tarjoajat (kaupunki) yhdessä kehittävät lähialueen palveluja ja toimintaa. Aluekoordinaattori mahdollistaa monenlaisia kumppanuuksia alueella ja tarjoaa mm. asukasneuvontaa hyvinvointikeskuksessa.


Alueellinen merkittävyys asukkaille
(tilastot, mediahuomio, asiakaspalautteet)

Asiakkaat kokevat Koilliskeskuksen sujuvoittavan päivittäistä asiointia. Tehtyjen käyttäjäkyselyiden mukaan noin 50 % asiakkaista käyttää hyvinvointikeskuksessa käydessään joka kerta tai useimmiten sekä kaupallisia että julkisia palveluita. Saatavilla oleviin palveluihin ollaan erittäin tyytyväisiä. Erityisesti kirjastopalveluita on toivottu alueelle jo useiden vuosien ajan. Koilliskeskuksen palveluita käyttävät erityisesti lapsiperheet, nuoret sekä ikä-ihmiset. Lapsiperheet lainaavat ja palauttavat kirjastoaineistoa neuvola- ja kauppakäyntien yhteydessä. Hyvinvointikeskuksessa asiointi on sujuvaa ja helppoa, samalla kerralla voi hoitaa kauppa-asiat, käydä apteekissa tai lääkärissä sekä lainata uutuuskirjan kirjastosta.  On huomattavaa, että neuvolapalvelut tavoittavat yleensä liki 100 % alueen lapsiperheistä. Neuvolan ja kirjaston yhdistäminen samaan tilaan mahdollistaa sen, että kirjastopalvelut tulevat tutuksi yhä useammalle lapsiperheelle, sellaisillekin jotka eivät muuten kirjastoon tulisi. Nuorisotilaa käyttävät nuoret ovat samalla myös kirjaston tilassa ja toivottavasti myös heille välittyy positiivinen kuva kirjaston palveluista ja mahdollisuuksista tulevaisuuttakin ajatellen. Ikäihmisille Koilliskeskus toimii tekemisen ja kohtaamisen paikkana, jossa voi viettää aikaa ja tutustua samanhenkisiin alueen asukkaisiin. Kirjaston kannalta merkittävintä on se, että hyvinvointikeskuksessa tavoitetaan asiakasryhmiä, joita muuten ei välttämättä tavoitettaisi mm. kattavasti alueen lapsiperheitä ja nuorisoa.

Kirjastot mielletään hiljaisina paikoina, joihin voi tulla rauhoittumaan. Koilliskeskus brändättiin tietoisesti paikallismedioissa eläväiseksi ja äänekkääksi paikaksi heti avajaispäivästä lähtien. Myös kirjastotilassa on ääniä, koska saman katon alla asioi päivisin vastasyntyneitä ja pikkulapsia sekä iltaisin nuorisoa. Tilan äänimaisemasta ja äänekkyydestä tuleekin satunnaisesti moittivaa palautetta yleensä aikuisasiakkailta. Onneksi Tampereen kirjastoverkko on laaja ja hiljaisuutta kaipaavat asiakkaat voidaan neuvoa käyttämään toista kirjastoa.

Hyvinvointikeskuksesta saatu asiakaspalaute ja paikallismedioissa Koilliskeskuksen saama huomio on pääosin ollut positiivista ja keskuksen palvelut on koettu hyvinä. Kirjastossa on kerätty koko Koilliskeskuksen toiminta-ajan asiakkaiden antamia suullisia ja kirjallisia palautteita. Tässä muutama esimerkkipalaute, joissa toistuu yleisimmät asiakkaiden kiitoksista ja parannusehdotuksista.

Asiointiin ja ilmapiiriin liittyviä esimerkkipalautteita:

”Asiakas kehui kirjaston tiloja ja helppoa asiointia samalla, kun käy kaupassa.”

”Asiakas oli varsin vilkkaalla ja äänekkäällä hetkellä kirjastossa, mutta kehui, miten ihanan eloisa kirjasto tämä on.”

”Asiakas oli vaikuttunut siitä miten eri toimijat ovat saman katon alla ja kuinka tiiviisti ollaan yhdessä (neuvola, kirjasto, nuorisotila). Kehui myös esillä olevia henkilökunnan kuvia 🙂 Oli ihmeissään siitä, että tällaisia paikkoja on Suomessa.”

”Vanhempi asiakas sanoi, että onpa hyvä kun ihmiset on tajunneet miten hyvä palvelu Koilliskeskus on. ’Miettii mitä kaikkee lapsille ja nuorillekin täällä on. Hyvä symbioosi.’”

Nuoriin liittyviä esimerkkipalautteita:

”Mies tuli tiskiin lapsensa kanssa ja halusi antaa palautetta lasten osaston rauhattomasta äänimaailmasta. Nuorisotilan äänet ja meteli häiritsevät iltaisin lasten osastolla asioivia.”

”Nuori äiti kehui Koilliskeskusta ja sanoi, että on hyvä kun nuorilla on paikka, jossa viettää aikaa.”

”Kaksi asiakasta pyysi väliseinää sekä lehtilukusaliin että varsinkin nuorisotilojen ja kirjaston väliin. Asiakkaan mukaan meteli on iltaisin liian kovaa sekä aikuisille, että lapsiperheille.”

”Kahden lapsen äiti kehui kirjaston laajoja aukioloaikoja. Samalla hän kiitteli nuorisotilan olemassaoloa. On kiva, että oma kolmasluokkalainen pääsee aina koulun jälkeen lähelle viettämään turvallisesti aikaa.”

Koilliskeskukseen tehdään kuukausittain yli 20 000 asiointikertaa. Asukkaat käyttävät keskuksen monia palveluita sekä myös varaavat tiloja omaan tai yhteisöjen käyttöön. Varattavien tilojen käyttöaste on korkea ja laajat aukioloajat mahdollistavat tilojen monipuolisen käytön.


Tapahtumat, viestintä, yhteistyömuodot  & kolmas työ

Koilliskeskuksessa työskentelee moniammatillinen tiimi ja keskuksesta löytyy runsaasti moniammatillista osaamista. Hyvinvointikeskus-konsepti mahdollistaa moniammatillisuuden lisäksi kolmannen työn (Purhonen 2017). Kolmannessa työssä ammattilaiset voivat ”lainata” toistensa osaamista. Lisäksi he sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen – Koilliskeskuksessa uusien palveluiden luomiseen. Kolmannessa työssä asiakas on keskiössä ja tarkoituksena on luoda uusia kohtaamisen tapoja. Kolmas työ tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kirjastonhoitaja voi kohdata nuoria uudella tavalla käyttäen nuoriso-ohjaajilta ”lainaamansa” asiantuntemusta.

Hyvinvointikeskuksessa monet keskuksen yhteiset työt on organisoitu erilaisten tiimien tehtäväksi. Olemassa on esimerkiksi esimiestiimi, tapahtuma- ja viestintätiimi, tilavaraustiimi, turvallisuustiimi ja työhyvinvointitiimi. Tiimeissä on edustus jokaiselta toimijalta ja lähes kaikissa tiimeissä on mukana myös aluekoordinaattori. Lisäksi esim. tapahtuma- ja viestintätiimissä on vierailevia jäseniä silloin kun suunnitellaan yhteisiä tapahtumia esim. yhdistysten kanssa.

Tapahtumia Koilliskeskuksessa järjestävät monet tahot – kaupunki, yritykset, yhdistykset ja asukkaat yhdessä ja erikseen. Keskuksessa on paljon säännöllistä toimintaa ja lisäksi isompia tapahtumia, joissa on mukana useita tahoja ja toimijoita. Esimerkkejä tapahtumista on mm. elokuvianäytökset eri-ikäisille, liikuntaryhmät eri-ikäisille, neuvolan vauvaryhmät, perhekahvilat, satutunnit, kirjailijavieraat, lukupiirit, nettivinkkaukset, yhteislaulut, päivätanssit, näyttelyt, kokkikerhot, kädentaitopajat ja ikäihmisten kerhotoiminta. Isoja tapahtumia on ollut runsaasti esimerkiksi keskuksen avajaiset, aluemessut ja turvallisuustietouspäivä. Syksyllä 2018 järjestetään Syyskarnevaalit, jonka tapahtumat ovat useissa eri paikoissa koko koillisella alueella.

Koilliskeskuksella on omat verkkosivut www.koilliskeskus.fi. Sivuilta löytyy paljon tietoa eri palveluista aukioloaikoineen ja yhteystietoineen, tapahtumakalenteri, tilavarauslomake, ajankohtaiset-osio ja tietoa alueverkoston toiminnasta. Koilliskeskuksella on myös Facebook- ja Instagram-profiilit ja Koilliskeskuksen nuortentilalla on lisäksi omat profiilit mm. Instagramissa ja Snapchatissa. Tapahtumia ja palveluita mainostetaan näiden lisäksi myös mm. Tampereen kaupungin nettisivuilla, muissa kaupungin toimipisteissä, paikallismediassa ja Prisma-rakennuksessa ilmoitustauluilla ja infonäytöillä. Lisäksi aluekoordinaattori viestii laajasti omille asukas- ja yhteisöverkostoilleen. Viestinnästä ja markkinoinnista vastaa tapahtuma- ja viestintätiimi.


Nuorisotilan tuominen samaan yhteyteen kirjaston ja neuvolan kanssa tavoitteli eri toimijoiden yhdistämistä saman katon alle. Nuorisotyön näkökulmasta pyrkimyksenä oli nuorten tuominen talojen eristyneisyydestä muiden toimijoiden yhteyteen. Kirjaston kanssa on mahdollista järjestää toimintaa sekä isommassa mittakaavassa että yksittäisten nuorten kanssa. Yhteistyöstä on syntynyt mm. nuorisotyön tarjoamia kirjaesittelyiden teemoja kirjastolle, yhdessä järjestetyt perhetapahtumat sekä puuhakerhot. Sekä kirjasto että nuorisotyö kasvattavat nuoria tarkkailemalla tiloihin yhdessä suunniteltujen pelisääntöjen noudattamista.

Hyvinvointikeskuksen tavoitteena on ollut tuoda paitsi palvelut, myös ihmiset saman katon alle, ja mahdollistaa näin kohtaamisia sellaistenkin ihmisryhmien välillä, jotka eivät välttämättä muuten arjessaan tapaa. Palvelujen yhdistäminen saman katon alle tuottaa haasteita paitsi asiakkaiden, myös työyhteisön näkökulmasta. Nuorille voi olla haastavaa mukautua julkisen tilan edellyttämiin yhteisiin pelisääntöihin, ja kirjaston sekä neuvolan asiakkaiden voi olla haastavaa mukautua siihen, että odotustilan vieressä oleva nuorisotila on ajoittain kovaääninen. Hyvinvointikeskuksen tiloja on mahdollista varata, jolla pyritään tukemaan paikallisten itse järjestämää toimintaa.

Koilliskeskuksen hyvinvointikeskus on ensimmäinen laatuaan Tampereella, mutta vastaavaa on kokeiltu muualla Suomessa. Nykyään Tampereella on toinenkin Koilliskeskuksen kaltainen hyvinvointikeskus Tesomalla. Tesoman palvelut ovat samankaltaiset kuin Koilliskeskuksen, vaikka tilat ovatkin erilaiset.

Koilliskeskuksessa toimii eri alojen työntekijöitä, ja yhteistyötä on rakennettu yhteisillä palavereilla ja työryhmillä. Nuoriso-ohjaajia on ollut mukana tilan ja toiminnan suunnittelussa alusta asti. Työyhteisöä kehitetään pitämällä säännöllisiä palavereja sekä kirjaston että nuorisopalveluiden kuin myös neuvolan kanssa. Yhteiset toimintatavat hioutuvat hiljalleen palaveeraamisen, suunnittelun, erilaisten yhteistyöprojektien ja tapahtumien kautta, kun paikan potentiaali selviää, ja asukkaiden kiinnostusta toimintaa kohtaan saadaan paremmin sekä herätettyä että kartoitettua.

Hyvinvointikeskuksesta saadaan monenlaista asiakaspalautetta. Nuorisotila kirjastossa näkyy palautteessa sekä kielteisessä että myönteisessä. Osa palautteesta kiittää hyvästä ideasta tuoda eri ihmisryhmiä yhteen, kun taas osa ei pidä järjestelyä millään muotoa hyvänä. Suurin osa kielteisestä palautteesta koskee nuorten käytöstä ja meluisuutta. Asiakkaiden kohtaamisissa ja palautteenantotilanteissa on pyritty kertomaan asiakkaille, että myös he voivat ystävällisesti huomauttaa kovaäänisyydestä tai kiroilusta, ja että he voivat myös tarvittaessa pyytää nuoriso-ohjaajan paikalle purkamaan tilannetta. Tavoitteena on jatkaa eri ikäryhmien välisen kommunikaation tukemista erilaisten tapahtumien ja toiminnan kautta, esimerkiksi kaikenikäisten bingon, kisakatsomoiden, ja torstaijamien muodossa.

Seitsemän nuoriso-ohjaajan tiimi toimii Koilliskeskuksessa niin, että iltavuoroissa nuorisotilan ollessa auki paikalla on koko illan ajan kolme ohjaajaa. Tavallisimmin iltaan sisältyy konsoli- ja lautapelien pelaamista, keskusteluja monenlaisista eri aiheista, sekä tapahtumien tai tempausten järjestelyä yhdessä nuorten kanssa. Toiminta on vapaamuotoista ja vapaaehtoista, joka paikoitellen hankaloittaa nuorten sitouttamista pidempiaikaisten projektien toteuttamiseen. Tyypillinen kävijä käy tilalla useamman kerran viikossa, tuntee tilalta jo joitain ihmisiä, muttei välttämättä asu tilan lähistöllä. Tilalla on mm. vakiokävijöiden ansiosta jatkuvuuden tuntua vaikka ryhmä on heterogeeninen ja myös illan aikana moneen otteeseen muuttuva.

Nuorisotilan näkyvyyttä alueella ja Koilliskeskuksessa olisi mahdollista vielä lisätä, esimerkiksi olemalla tiiviimmin yhteydessä alueen muihin toimijoihin, sekä erityisesti paikallisiin asukkaisiin. Nuoriso-ohjaajat pyrkivät tekemään kasvonsa tutuksi koko yhteisössä, sekä madaltamaan kynnystä ottaa ohjaajiin yhteyttä. Nuorilta tullut palaute on positiivista, ja paikalla on selvästi heille merkitystä. Kävijämäärät ovat yleensä syksyisin hyvin suuret, ja laskevat hieman kevääksi sekä kesäksi.

Mia Lumio, kehittämispäällikkö

Elias Pakonen, nuoriso-ohjaaja

Anu Hakari, aluekirjastonjohtaja

Elina Lehtonen, kirjastonhoitaja

Kaikki kirjoittajat työskentelevät hyvinvointikeskuksessa tai hyvinvointikeskuksen kehittämistehtävissä.

Lähteet:

1 Koilliskeskuksen verkkosivut. https://koilliskeskus.fi/

2 City of Tampere. https://www.tampere.fi/en/index.html

3 Purhonen, K. (2017) Ammattien rajapinnoilla ja kolmannen työn äärellä. Uusiutuva ammattiosaaminen ja nuorten kohtaaminen. Kolmannen työn määritelmä, reunaehdot ja mahdollisuudet. Saatavissa https://kirsipurhonen.files.wordpress.com/2017/01/ammattien-rajapinnoilla_valmis.pdf

4 Tampereen kaupungin verkkosivut. https://www.tampere.fi/